"Tahtoo ulos"...sanoi Rosa

Pentulaatikon elämä on tällä hetkellä jopa unettavan yksitoikkoisen rauhallista. Pennut syö, nukkuu ja kasvaa. Rosa on kyllä ihme äiti, yöt se nukkuu lähes paikkaa vaihtamatta pentujen kanssa, joten jopa yöt ovat menneet rauhallisesti. Usein meillä on emot jossain välissä halunneet nukkua viileämmässä paikassa hetken aikaa... Mutta nyt siis kasvattajakin on saanut kuitattua univelkoja, vaikka joitakin kertoja yössä pentulaatikon vikinä herättääkin siinä hetkessä kun taistelu nisistä käy kuumimmillaan. Joskus kun joku pennuista eksyy Rosan taakse alkaa hillitön kiljuminen ennen kuin oikea suunta löytyy.
Päivällä Rosa selvästi jo hiukan kaihoilee pihalle mistä muiden koirien iloinen haukku ajoittain kantautuu sisälle. 

Rosan kaipaavia katseita ulos sillä välin kun vielä osa pennuista on maitobaarin antimilla.

Bläääh.... 

Tokihan Rosakin ulkoilee päivittäin jo muiden mukana. Pidän tärkeänä, että narttu käy hiukan liikkumassa, jotta mm. vuodot tulee helpommin ulos ja lisäksi narttu saa hiukan "pään tuuletusta". Mutta eipä Rosa kauaa pihalla viihdy, vaan kaiho pentujen luokse on vielä kova, kuten kuuluu ollakin. Mutta sen verran se viihtyy ulkona, että käy terassin alla tarkistamassa omat pesäkaivaukset (jotta mahan alunen on sitten ihan hiekassa :/  ) ja toinen kiireinen asia on, että ehtii käydä laitumella popsimassa muutamat hepan kakkarat :D 

Tätä kirjoittaessa joku pennuista näkee selvästi jotain unta kun murisee. Olenkin  usein pohtinut, että mistä tuon ikäiset pennut näkevät unia...? Entisestä elämästä? ...tuo pentu on ainakin ollut suuri metsästäjä.. kukahan se on... Sininen poika :D