Hei me ollaan viikon ikäisiä :D

Ja kuten aina ennenkin, niin laitetaanpa poseerauskuvat jokaisesta kun viikko tuli täyteen.  Kuvien reunan värit kertovat pennun värinauhan.
Pennut tässä syntymäjärjestyksessä, eli Lautturi ekana.

"Tahtoo ulos"...sanoi Rosa

Pentulaatikon elämä on tällä hetkellä jopa unettavan yksitoikkoisen rauhallista. Pennut syö, nukkuu ja kasvaa. Rosa on kyllä ihme äiti, yöt se nukkuu lähes paikkaa vaihtamatta pentujen kanssa, joten jopa yöt ovat menneet rauhallisesti. Usein meillä on emot jossain välissä halunneet nukkua viileämmässä paikassa hetken aikaa... Mutta nyt siis kasvattajakin on saanut kuitattua univelkoja, vaikka joitakin kertoja yössä pentulaatikon vikinä herättääkin siinä hetkessä kun taistelu nisistä käy kuumimmillaan. Joskus kun joku pennuista eksyy Rosan taakse alkaa hillitön kiljuminen ennen kuin oikea suunta löytyy.
Päivällä Rosa selvästi jo hiukan kaihoilee pihalle mistä muiden koirien iloinen haukku ajoittain kantautuu sisälle. 

Rosan kaipaavia katseita ulos sillä välin kun vielä osa pennuista on maitobaarin antimilla.

Bläääh.... 

Tokihan Rosakin ulkoilee päivittäin jo muiden mukana. Pidän tärkeänä, että narttu käy hiukan liikkumassa, jotta mm. vuodot tulee helpommin ulos ja lisäksi narttu saa hiukan "pään tuuletusta". Mutta eipä Rosa kauaa pihalla viihdy, vaan kaiho pentujen luokse on vielä kova, kuten kuuluu ollakin. Mutta sen verran se viihtyy ulkona, että käy terassin alla tarkistamassa omat pesäkaivaukset (jotta mahan alunen on sitten ihan hiekassa :/  ) ja toinen kiireinen asia on, että ehtii käydä laitumella popsimassa muutamat hepan kakkarat :D 

Tätä kirjoittaessa joku pennuista näkee selvästi jotain unta kun murisee. Olenkin  usein pohtinut, että mistä tuon ikäiset pennut näkevät unia...? Entisestä elämästä? ...tuo pentu on ainakin ollut suuri metsästäjä.. kukahan se on... Sininen poika :D

Bio sensoria

Pennut ja Rosa köllöttelevät tyytyväisinä

Päivät kuluvat toistaiseksi pääosin nukkuen ja syöden. Painotkin nousevat hyvin.

Olen toteuttanut kaikkien valkkaripentueidemme kanssa Bio Sensor-ohjelmaa. Ja nyt olemme aloittaneet sen myös näiden pentujen kanssa. Iltapunnituksen yhteydessä teen jokaisen pennun kanssa erikseen ohjelman läpi.

Bio Sensor-ohjelman tarkoitus on stimuloida pennun aivojen synapsien kehitystä. Pentujen hermoston kehitys on hyvin aktiivista 3-16 vuorokauden iässä, ja Bio Sensor-ohjelma kohdistuu juuri tuohon ikäkauteen, ärsykkeet suoritetaan niille kerran vuorokaudessa 3-16 vrk ikäisenä. Aivosolujen välisten synapsien määrällä on vaikutus koko hermorakenteeseen. Mitä enemmän koiralla on synapseja aivosolujen välillä, sitä enemmän sillä on mahdollisuuksia käyttää aivokapasiteettiaan. Mitä aiemmin hermosto alkaa kehittyä, sitä enemmän synapseja ehtii syntyä kriittisen kehitysvaiheen aikana. Samanaikaisesti Bio Sensor hyödyttää pentua myös sosiaalistamisen kannalta, ja menetelmä totuttaa pentua käsittelyyn. Hyvän hermoston ja stressinsietokyvyn omaava koira pystyy aikuisenakin oppimaan tehokkaammin, ja toimimaan paremmin vaativissakin tilanteissa.

Bio Sensor-ohjelman on tutkittu vaikuttavan pentujen kehitykseen muun muassa seuraavilla alueilla:

- hermoston varhaisempi kehitys

- parempi kardiovaskulaarinen suorituskyky

- parempi vastustuskyky fyysisille sairauksille

- parempi ongelmanratkaisukyky

Ohjelma:  

1. Kosketusärsyke

Kutitetaan pentua yhden tassun varpaiden välistä pumpulipuikolla. Ei ole väliä ilmaiseeko pentu tuntevansa ärsykkeen vai ei. Kesto 3-5 sekuntia.

2. Pystyasento (pää ylös)

Pidetään pentua molemmissa käsissä niin, että se on pystyasennossa, pää hännän yläpuolella. Kesto 3-5 sekuntia. 

3. Pystyasento (pää alas)

Kuten edellä, mutta pää alaspäin. Kesto 3-5 sekuntia. 

4. Selkäasento

Pidetään pentua selällään kämmenillä. Kesto 3-5 sekuntia. 

5. Lämpöärsyke

Asetetaan pentu mahalleen märälle, jääkaappikylmälle pyyhkeelle. Ei estetä pentua, jos yrittää ryömiä pois alustalta. Kesto 3-5 sekuntia.

Lisää tietoa Bio Sensor-ohjelmasta löydät täältä: 

http://breedingbetterdogs.com/pdfFiles/articles/early_neurological_stimulation_en.pdf

Pennut nukkuvat vielä paljon ja nukkumapaikat vaihtuvat tiuhaan erilaisiin mielenkiintoisiin asentoihin ja paikkoihin.

Äidin takajalkojen päällä voi mukavasti taiteilla kun kaipaa askeettisempaa petiä

Kaveria ei jätetä

Äidin häntä on kuin pehmeä puuhka, jonka päällä on lokoisat oltavat

Ja jos taas paleltaa voi kaivautua takajalkojen ja hännän väliin

Tai sitten ainakin voi hiukan tuoksutella äidin varvasta

Pentujen nenät ja huulet ovat alkaneet pikkuhiljaa tummua, samoin polkuanturoissa on alkanut pigmentti lisääntyä. Salmiakkitassuja odotellessa. 

 

Kuulumisia pentulaatikosta

Rosan ja pentujen elämä pentulaatikossa sujuu mallikkaasti. Painot olivat selkeästi nousseet kaikilla, loistojuttu!! Yökin sujui aika kivasti, tosin vinkumista ja ininää on kun kähinä nisistä käy kuumimmillaan. Ja auta armias jos joku pennuista eksyy emon väärälle puolelle, ei kyllä jää epäselväksi kellekään, että "hätä" on suuri :)) Hetken kuluttua maiskutuksen jälkeen hiljaisuus laskeutuu... ja jatkamme unia. Kunnes taisto nisistä alkaa uudelleen.

Pentukasa

Eilen ostin pennuille lampaankarvan. Ajattelin, että kun joudun laatikon siivouksen ajaksi pentuja välillä siirtämään pois, niin voisivat olla karvan päällä lämpimässä, mutta ajatus ei ehken sitten ollutkaan niin hyvä, sillä kaikki pennut alkoivat kuumeisesti etsiä karvan joukosta nisiä... voi kuhinaa!!

Lampaantaljalla

 

Tänään piti jo ensimmäistä kertaa leikata pennuilta kynnet, olivat niin neulan teräviä, että Rosa alkoi jo kipristellä pentujen imiessä.  Samassa vaihdoin viimeisenä syntyneen pennun väriksi Pinkin. Kaikille pennuille vaihdoin villalangat kuminauhojen tilalle, niin värivalikoimissa ei kaikkia löytynyt, joten neiti Lime on nyt sitten neiti Pinkki. Pentupantoja odotellessa. Nyt ne ovat vielä hiukan liian isoja.

Äidin kainalossa on mukava köllötellä