Unikuvia

Pentujen isä Dali kävi fiilistelemässä näin isänpäivän aattona, että mille oma jälkikasvu vaikuttaa. Dalia kyllä hiukan arvelutti moinen marsulauma ja kun Rosakin oli vielä sitä mieltä, että katsoa saa muttei koskea, niin lähempi tuttavuus jää seuraavaan vierailuun.Takana Cosma-täti. 

Kaksi viikkoa

Pentujen toinen viikko on jälleen kulunut rauhallisissa merkeissä. Päivän rutiinit menevät kohtuullisen kivuttomasti, pentulaatikon alusen vaihto (pyykinpesua), Rosan ruokinnat (x3), ulkoilut, pentujen punnitukset ja biosensorit sekä kynsien leikkuuta tarvittaessa. Ja muutenkin hellin pentuja laatikossa istuessani silloin tällöin. Melua pentulaatikossa on lähinnä silloin kun Rosa on ollut hetken pois laatikosta ja menee takaisin ja pennut havahtuvat siihen, että maitotarjoilu on aluillaan. Kuhina on hillitön. :) Kunnes sitten koko porukka taas rauhoittuu masut täynnään.

Tämä kuva on otettu jo aiemmin viikolla

eilen otin Rosan mukaan pienelle lenkille, ... Ajattelematta sen pidemmälle, suuntasimme eräälle pellolle ja eikös vain sinne oltukin juuri ajettu navetan lantalan sisältöä. JEP!! Koirat siis pääsivät mieleiseen parfyymi-kauppaan. Rosa ja Cosma kerkesivät hiukan pyörähtää niskallaan hajusteita hakemassa, Jamie tyytyi maistiaisiin (YÄK) ja tyttären corgit ja sakemanni käyttivät myös parfymointia hyödykseen. Koirien pesusta huolimatta kotimme haju muistutti enemmän navettaa kuin ihmisasumusta. Ja vaikkei näiden koiran pentujenkaan kanssa hajut aina ole ihan freesistä päästä, niin täytyy kyllä sanoa, että aika hyvä haju on koiran, jopa märän koiran, hajut verrattuna navetan aromeihin.

Kaikilla pennuilla on silmät auki ainakin jonkin verran. Tietty nyt kun pentujen kahden viikon poseeraus-kuvien ottaminen meni iltaan ja salamavalon varaan...niin valon vilkkuminen ja häikäisy sai monet sulkemaan silmät.
Tänään annoin myös pennuille ensimmäisen matokuurin (Canex-tahna) ja ilmeet olivat kyllä taas näkemisen arvoisia kun pennut saivat jotain uutta suuhunsa. Harmi etten yhtä aikaa voinut kuvata kun annoin matolääkettä.
Pennut ovat myös alkaneet jo pikkuhiljaa leikkiä hereillä ollessaan, leikki on vielä pientä, mutta selvästi jaksavat jo olla hetken pidempään hereillä. 

Pennut tykkää köllötellä karvalla, ja kuten kuvasta näkyy Lautturille on jo testattu uutta pantaa.

Yllä olevaan maitobaari kuvaan verrattuna pennut ovat jo selvästi kasvaneet ja maitobaarissa alkaa olla täyttä

Tyytyväistä pikkuväkeä

Keltainen tyttö

Unilla

Ja sitten kaikista kaksi-viikkois poseerauskuvat. Kuvan värikehykset taas kertovat kuka pennuista on kyseessä.
Ja ensin pojat: 

 

 Ja sitten tytöt:

Silmät aukeaa

Maanantaina pennut täyttivät 10 vrk ja kaikki olivat jo tuplanneet syntymäpainonsa. Kynsiä ollaan leikattu jo pariin otteeseen, kasvavat nimittäin melkoisen nopeasti ja ovat todella terävät.

Vaikka Rosa on hetkittäin jo viihtynyt pienen hetken sohvalla silloin tällöin, on se melkoisen nopeasti halunnut takaisin pentujen luo.

Tänään huomasin, että muutamalla pennulla on jo silmät ruvenneet aukeamaan, melkein auki ne ovat jo Keltaisella tytöllä ja Sinisellä pojallakin on jo suuresti raolla. Ihanaa... yleensä kun silmät alkavat aukeamaan jollain, seuraa koko joukko perässä parin päivän sisällä. Ja kohta sen perään aukeaa myös korvat ja pennut alkavat pikkuhiljaa harjoitella maailman hahmottamista uudella tavalla.

Myös Sinisellä pojalla on silmät jo hivenen auenneet

Keltaisella tytöllä silmät olivat eniten auki, vaikka tässä kuvassa ei niin selvästi näytäkään niitä.

Tänään posti toi uudet hienot värilliset pannat pennuille terveisinä Murulta (Rosan tytär edellisestä pentueesta) ja Johannalta - KIITOS Johanna <3
Hiukan on pannat vielä liian isot, joten menee vielä hiukan aikaa, että villalangat voidaan vaihtaa oikeisiin pantoihin. Mutta kaikille löytyy oma värinsä. Kuinka pienelle vuoden kuluttua nuo pannat pentujen rinnalla näyttävätkään :)) ja nyt vielä solahtavat pään läpi pienimmässä koossaan.

Kuvia viikonlopulta

Viikonloppu vierähti rauhallisissa merkeissä. Pennut ja Rosa voi hyvin, kaikilla lapsukaisilla painot nousevat asiallisesti.  Suunnittelen pikkuhiljaa pihalle pennuille aitausta tulevia ulkoiluja varten. Haasteena on mahdollinen satava lumi...ja hepat, jotka mielelään tulevat tutkimaan pentujen aluetta sen verran läheltä, että viime kerralla sai aitoja olla korjaamassa silloin tällöin, kun poni oli pentujen aitauksessa.  Samalla mietiskelen, että kuinka meillä taas kerran mökkiä sisällä viritellään. Mikä toimisi parhaiten taas näin ison lauman kanssa. Meillä kun on sen verran pienet tilat niin asumme kirjaimellisesti pentulaatikossa. Kaiken toimivuuden vuoksi tiloja pitää hiukan jakaa aidalla, että pääsee paremmin liikkumaan siinä vaiheessa kun pennut alkavat täyttää tupaa valkoisella hulinalla. Toistaiseksi hulinat on vielä pieniä ja rajoittuvat pentulaatikkoon.
Tässäpä muutama kuva viikonlopulta:

Rosa ja pentuset

 

Neiti  Punainen

Pikkumarsut

 

 

Musta poika "vaipanvaihdossa" 

Neiti Keltainen äidin kainalossa

Äidin hännällä on ruuhkaa

Sisko on hyvä tyyny