lauantai 7. joulukuuta 2013

Villiä menoa

Pennut alkavat jo olla hiukkasen "rasittavia"... etenkin kun ne kovasti innokkaina jo aamu seitsemältä huutelevat, että jokos noustaisi ja päästäisi syömään ja leikkimään. Ei siis toivoakaan, että kohtuullisen aamu-uninen kasvattaja saisi köllötellä sängyssä yhtään turhan pitkään. Yölläkin tuo porukka kertaalleen herää, Rosa kutsuu niitä syömään tuvan puolella ja siitäkös elämä syntyy.

Aamuseitsemän alkaa kuitenkin olla jo kohtuullinen aika nousta... ja siitähän se ruokinta-siivous-ulkoilu-rumba sitten pyörähtääkin käyntiin. Pennut eivät enää nuku kerrallaan kovinkaan pitkiä unia, vaan tankkaavat unta hetken ja sitten joukko pyrähtää uudelleen leikin tiimellykseen. Meno jo välillä ihan hirvittää!! Toisaalta moneen kertaan pitkin päivää ei voi muuta kuin nauraa, niin hassuja ja hauskoja ovat nuo pienet naperot ja niin vilpittömiä kaikessa mitä tekevät. Ja se onkin yksi tämän urakan antoisimpia asioita, seurata noiden pienten kehitystä ja kekseliästä mieltä.

Punainen tyttö on ihmetellyt, että jollain tavalla on sohvalle päästävä koska äitikin siellä köllöttelee. Se keksi aika nopeasti miten sohvalle pääsee..., kun Pauli paijasi sitä siinä sohvan reunalla ja tuki pään takaa kämmenellä, niin se ponnisti itsensä ylös sohvalle painamalla päätään takakenoon vasten kättä ja kiipeämällä samalla ylöspäin. Kaikki pennut eivät tätä keinoa keksi tai osaa käyttää. Mutta nyt sen keksi ekana Punainen tyttö. Myös Sininen poika on mallaillut hiukan samaa.

Tänäänkin oltiin jo kolme kertaa ulkona ennen puolta päivää. Tietty nuo ulkoiluajat eivät ole kovinkaan pitkiä pakkasen vuoksi, mutta sitäkin vauhdikkaampia.

Cosma äityi leikittämään ja juoksuttamaan pesuetta tänään aamulla, ja laumahan juoksi :D 







Tässä konkreettinen esimerkki miten vaikeaa on saada kunnon kuvia juoksevista pennuista kun on kohtuullisen hämärä valaistus. Kuusenhavu innoitti tällä kertaa lapsukaisia.

Lautturi poseeraa <3
Uni yllätti juomakipolla Sinisen pojan :))

perjantai 6. joulukuuta 2013

Kuusi viikkoa täynnä

Pennut ovat viime päivinä kehittyneet valtavasti. Olemme päässeet myös kunnolla ulkoilemaan ja se tietty lisää pentujen rohkeutta nopeasti, kun maailma laajenee. Myös sisällä vauhti ja leikit ovat nousseet uudelle tasolle ja pennuilla onkin monta hepulia pitkin päivää. Ruoka maistuu... pääsääntöisesti. Silloin tällöin joku pentu jättää ruuan väliin, mutta syö taas seuraavalla aterialla täydellä innolla. Pennuilla on nyt myös menossa kolmas madotus, tällä kerralla ne saavat Flubenol-tahnaa kolmena päivänä peräkkäin.

Iltaisin niillä on kunnon iltahepuli, ja erityisesti eilen illalla kun annoin niille tyhjän jugurttikipon niin ne saivat siitä iloa ja menoa irti melkein puoli tuntia. Halvat on huvit lapsilla ;o)


Tyhjä jugurttikippo oli kovasti suosittu, uusi ja outo lelu.

Kippo vaihtoi omistajaa vähänväliä...

Jokainen varasti kipon itselleen välillä...


...ja sai sitten muut peräänsä.
Rosan kanssa pennut tykkäävät myös nahistella ja leikkiä. Tosin sitten kuin vaivihkaa yrittävät päästä nisille ja sitten taas tulee äiteeltä komennusta kaikella hellyydellä, että "hampaat irti". Äidin komennukset vain ruukaavat unohtua melkoisen pian.




Välillä koko katras nukahtaa...ja yksi suosikkipaikka on pentuaidan viereen.

Pentukaari
Tai sitten hiukan pehmeämpi paikka:

Jamie-mummon hännän päällä on turvallista ja mukavaa köllötellä
Joskus ruokajonoon on tultu jo hyvissä ajoin varaamaan omaa paikkaa ja unet otetaan varmuuden vuoksi pää kupissa:


Valmiuksia elämää varten harjoitellaan myös lähes jatkuvalla pienellä nahinalla


Kelit ovat nyt olleet loistavat, sopivaa pikkupakkasta, ja pennut ovatkin melkoisia villikoita ulkona.  Enkä sitten oikein tahdo pysyä kameran kanssa perässä, lähes kaikki kuvat olivat taas joko epätarkkoja tai niissä oli vain takajalat....häntä, osa kuonoa jne....

Aamun ekalla ulkoilulla olin unohtanut pentuaitauksen portin auki ja niinpä ensiksi pihalle ehtineet ennättivät lähteä isojen koirien perään ulos portista.  Yritän kuitenkin pitää pennut silmän alla, sillä meillä on pihalla paljon mukavia piilopaikkoja terassien alla ja jossain lähellä asustelee kanahaukkaperhe... Minulla ei ole mitään käsitystä, että ovatko ne näin talvella saalistamassa, mutta kesäpentujen kanssa olen TODELLA tarkka, enkä jätä niitä hetkeksikään ilman valvontaa pihalle. Niinpä olen nyt talvellakin  pentujen kanssa aina kun ne ovat ulkona. Myös pari isoa huuhkajaa lentelee joskus ympäristössä, enkä halua niitäkään pentuja hätyyttelemään. Onneksi on aina nuo isot koirat mukana pihalla vahtimassa omalta osaltaan:

Ulos portista...
Mutta pentuaitauksenkin puolella on paljon tilaa juoksuleikeille...

Välillä joku käy päivystämässä rapulla...

Terassilla
Meidän Leia pääsi ihan privaatisti ulkoilemaan isojen koirien kanssa, Cosma ja sen frisbeen jäännökset kiinnostivat ja hiukan anelevalla tyylillä pikkutypy yrittää päästä Cosman suosioon.

Äidin luona olikin sitten kiva ottaa pienet maitohömpsyt, tosin kasvattajan kutsu keskeytti tuon hörppäilyn
Ja sitten Jamie-mummoa moikkaamaan.
Sininen poika kävi tutustumassa Töpseli-poniin, ihan ei kuitenkaan rohkeus riittänyt mennä lähemmäs.

Ja aina kun mahdollista, maitohörpyt maistuu - ulkonakin.

Kaikilla pennuilla on nyt uudet omat kodit tiedossa :D

Ja sitten taas kuuden viikon edustuskuvat, valitettavasti osa kuvista on hiukan  epätarkkoja.... ensin pojat:




Ja sitten tytöt:


(...ja sitten kuva uudelleen, oikealla nimellä, eilen kiireessä kirjoitin nimen väärin)





LOPUKSI TOIVOTAMME KAIKILLE OIKEIN HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ, KIITOLLISUUDELLA MUISTELLEN HEITÄ JOTKA TUON ITSENÄISYYDEN OVAT MEILLE HANKKINEET.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Ulkoilua

Vihdoinkin keli oli sen verran hyvä, että pääsimme kunnolla ulkoilemaan -pariinkin otteeseen. Pennut ovat vielä hiukan ihmeissään ja muutama pentu hiukan arastelee ulkoilua. Ne käyvät välillä vain pienen lenkin ja palaavat sitten taas oven suuhun päivystämään. Mutta suurin osa kirmaa jo uteliaasti tutkimassa ympäristöä.

heiii, me päästiin ulos
Hmmm... uskaltaisikohan tuonne mennä?
Hei pojat, tulkaa leikkimään
Pari porrasta ei pelottanut neiti Keltaista
pojjaat
Remmiä ei sovi unohtaa ulkoilusta! ...tuumaa pennut
Sainpas saaliin....

Sininen poika kummastelee jätesäkkiä taustalla kun tytöt ovat remmin kimpussa

Lila tyttö

Sininen poika

Keltainen tyttö

Musta poika
Tällä kertaa Lautturi päätti viedä remmin tytöiltä....

Mutta tytöt ottivat sen takaisin

maanantai 2. joulukuuta 2013

Lasten kanssa

Lapsenlapseni käyvät silloin tällöin pentujen luona, ja pennut ovatkin mielellään lasten kanssa. Pienen vauvan itku kuitenkin sai ne hiukan hämilleen alkuun ja hetken piti ihmetellä, että mikä huutaa samalla tavalla kuin ne itsekin :D

Silmälasien pesupalvelu saapui paikalle

Pusuttelija jo luonnostaan
Saalis on vielä hengissä ;) 

Sylikoiria