lauantai 23. marraskuuta 2013

"Ällöttävää!"... sanoi Lautturi

Aloin laajentaa pentujen BARF-ruokavaliota kasvisten suuntaan. Kun ruuassa oli ensimmäistä kertaa hiukan kasvissosetta mukana tuumasivat Lautturi ja Herra Sininen yksissä tuumin, että ÄLLÖÄ, ME EI SYÖDÄ SALAATTIA!! :D Musta poika ja tytöt söivät vihannesmausteisen ruuan yhtä hyvällä halulla kuin aiemminkin.
No, tuo reaktio oli vain ensimmäisellä kerralla, seuraavilla kerroilla myös pojjaat pistelivät sallaatit parempiin suihin oikein hyvällä ruokahalulla. Nyt pennut syövät jo isosta yhteiskupista, ja täytyy sanoa, että melkoisen ahnetta porukkaa ovat ja ruoka katoaa parempiin suihin alta aikayksikön.

Ruokakello
Soolo-kissa osallistuu kissamaisella arvokkuudella jälleen tämänkin pentueen kasvatukseen, kuten aiempina vuosina kaikkien muidenkin valkkaripentueidemme kasvatukseen. Keltainen neiti kävi ensin tervehtimässä Sooloa, mutta sitten pentuja kuitenkin kiinnosti enemmän aikuisten koirien tyhjä ruokakuppi kuin tapaaminen kissan kanssa.





Rosa makailee tyytyväisenä tuvassa pentujen ympäröimänä. Silmä tarkkana se seuraa pentujen ja kissan tapaamista.

Rosa pusuttelee Keltaisen neidin kanssa


Mutta lopulta Rosa nousee sohvalle pentujen ulottumattomiin ja sekös niitä harmittaa.


Pennut painivat paljon keskenään, milloin missäkin kokoonpanossa.



Ja neiti Lila vetelee sikeitä

Musta poika

Oranssi tyttö

Lautturi kävi juuri vesikupilla maistelemassa

Herra Sininen apinan kimpussa

Neiti Pinkki

Apina on suosittu pentujen keskuudessa

Neiti Keltainen vuorostaan apinan kanssa

Meidän äiti ja isä neliviikkoisina

Löysinpä koneeni uumenista poseerauskuvat Rosasta ja Dalistakin neliviikkoisina:

Dali isukki 4-viikkoisena

Äippä-Rosa 4-viikkoisena

perjantai 22. marraskuuta 2013

4 viikkoa

Tänään pennut tulivat neljä viikkoa. Reviiri on nyt laajentunut kunnolla tuvan puolelle ja lapsukaiset viipottavat tyytyväisinä laajennetulla alueella. Tänään oli myös toinen madotus, jonka tein jälleen Canex-tahnalla. 

Ja tässäpä nyt 4 viikon poseerauskuvat:

Pojat:

Musta poika

Sininen poika

Vihreä poika

Ja sitten tytöt:

Keltainen tyttö

Lila tyttö

Oranssi tyttö

Pinkki tyttö

Punainen tyttö

torstai 21. marraskuuta 2013

Uusia tuttavuuksia

Viime yö "uudessa" pentulaatikossa, sujui rauhallisesti. Kertaalleen yöllä heräsin ja vilkaisin, että mikä on meininki pentuosastolla, niin viisi pennuista nukkui paljaalla lattialla... ilmeisesti laittamani uudet hienot karvapedit tuntuivat liian lämpimille ja pennut etsivät viileämpää paikkaa.

Rosa imettää mieluiten pentuja nyt joko seisten:
Pystybaari
 Tai istuen:
ruuhkaa pukkaa näinkin

Tänään pennut tapasivat Jamien ja Cosman, Rosaa ei enää häirinnyt ajatus hoitoavusta. Molemmat "mummot" olivat kovasti kiinnostuneita pennuista.

Hetken pentuja haisteltuaan ja kuljettuaan pentujen perässä Cosma päätti kuitenkin nousta sohvalle tarkkailemaan tilannetta yhdessä Elmeri-kissan kanssa.



Jamie sen sijaan oli taas kerran innoissaan pennuista, se hoivaili jo pentuja ja oli selvästi innostunut niistä. Valitettavasti ottamani valokuvat olivat taas kerran niin surkeita (pimeitä ja epätarkkoja), ettei montaakaan saanut tänne.

Pennut juoksentelivat reippaina ympäri tupaa tutkien innokkaana paikkoja. .


Erityisesti Musta poika ja Jamie tuntui löytävän "yhteisen sävelen" ja rohkea pikku-mies saikin pestä jo Jamie-mummon hampaita:



 Ja sitten kuljettiin kuin majakka ja perävaunu:


Neiti Oranssi

Neiti Lila

tiistai 19. marraskuuta 2013

Maailma laajenee

Tänään otin pennut ensimmäistä kertaa kunnolla jaloittelemaan pentulaatikon ulkopuolelle. Ollakseen ensimmäistä kertaa tutusumassa ymäristöön ne olivat todella reippaita.
Ensin porukka oli hiukan ihmeissään, että missäs nyt ollaan...ja ääntäkin riitti

Alkuun pennut liikkuivat mielellään ryhmänä...

...mutta pikkuhiljaa porukka hajaantui.

Eipä edes liukas lattia pysäyttänyt uteliaita tutkimusmatkailijoita, vaan koko joukko liikkui jo kohtuullisen hyvin maton ulkopuolellakin.

Joka paikkaa piti tarkkaan haistella
Ja seikkailun jälkeen oli mukava ottaa pienet maitohömpsyt. Alkaa tuo maitobaari olla melkoisen ahdas.
Tarkoitus on nyt lähipäivinä ottaa pentulaatikko pennuilta pois ja laajentaa niiden "nukkuma-alue" makuuhuoneessa isommaksi, uusi, isompi alue käsittää myös sänkymme alustan, joten niillä on siellä "luola" jossa pennut on yleensä mielellään nukkuneet. Päivisinhän pennut sitten saavat juoksennella tuvan puolella, tosin hiukan on vielä tehtävä virityksiä, ettei ne pääse käsiksi sähköjohtoihin ym. niille epäterveellisiin paikkoihin. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, ettei nykyinen laatikko enää riitä montaakaan hetkeä, kun pennut ovat päässeet maistamaan vapautta laatikon ulkopuolella.

Kovasti toivon myös, että ilmat kuivuisivat edes hiukan niin pääsisimme sitten jossain välissä myös ulkoilemaan, mutta siihen menee varmaan vielä hiukan aikaa. Toki ulkoilemme myös sateella jos ilmat ei kuivu, mutta olisihan se mukavampaa kuivassa uutta maastoa tutkia. Nyt ensin uutta tutkittavaa pennuilla riittää kuitenkin ihan sisälläkin.

Jahas...ja kukahan se nyt sitten tämä olikaan.... hmmm.... en kyllä ole varma, mutta joku neitosista. Luulen, että voisi olla neiti Pinkki. Tai... tai.... :)

maanantai 18. marraskuuta 2013

Ruokaa!!!! Ruokaa!!!!

Vihdoin saatiin sähköt takaisin...Eino-myräkkä vei meiltä sähköt noin 30 tunniksi ja taas harjoiteltiin elämää ilman sähköjä.  Ja kyllähän se kohtuullisen hyvin sujuu näin  pienessä maalaismökissä.

Mutta nyt on siis palattu arkeen... ja aloitin tänään pennuille kiinteän ruuan antamisen.
Aloitan aina raa'alla jauhelihalla johon sekoitan raakaa munankeltuaista. Jauheliha on koirille tarkoitettua, rasvaista, jossa on myös hiukan luuainesta jauhettuna mukaan. Pari kolme päivää pennut saavat lähinnä maistiaisia, noin peukalon pään kokoisen määrän kerrallaan, mahan totuttelua varten. Alan lisätä muutaman päivän jälkeen määrää, kun näen, että kaikkien mahat toimivat hyvin.
Pennut ovat jo tuntuneet nälkäisille, eli kun ne haistoivat jauhelihan niin ne taas villiintyivät täysin. 
Pentulaatikossa alkoi melkoinen vipinä kun pennut haistoivat ruuan tuoksun.

Ja ne selvästi jo ymmärtävät, että mistä suunnasta evästä on tulossa.
Otan jokaisen pennun vuorollaan syliini ja annan ruuan kädestä. Meinaa kyllä mennä sormet mukana, niin villinä pennut söivät pienen ruokamäärän.

ja NAM miten hyvälle sormet maistuvat vielä jälkikäteenkin


we want more!!!  we want more!!!

Pusutteluako? No eikun pitää nuolla siskon suupielestä viimeisetkin lihan tuoksut :)) 

Neiti Punainen

Tänään pennut saivat vasta kaksi kertaa pienen annoksen ruokaa, huomenna sitten jo useammin. Huomenna alkaa pentujen maailma myös laajentua kun ne alkavat tutustua laatikon ulkopuoliseen maailmaan.

Öisin on alkanut olla hiukan levottomampaa, Rosa ei selvästikään enää niin mielellään makaa pentujen huvituttina laatikossa kaiken yötä, enkä ihmettele yhtään, pennuilla on melko terävät hampaat. Rosa kuitenkin haluaa tarkastaa ajoittain, että pennuilla on asiat hyvin ja se kurkottelee laatikkoon, välillä niin, että etujalat on laatikossa, ja takajalat ulkopuolella. Noh, pennut tietty kiljuvat kun yrittävät ylettyä nisille... :/ ja tässä kohtaa olen muutamana yönä kannustanut Rosaa laatikkoon. Kyllähän se toki sinne itsekin aina lopulta on mennyt, koska maitoa pakkaa sen verran, että sen oma olo helpottuu kun pennut imevät. Mutta tuossa revohkassa herään joka kerta ja siksi yöt tuntuvat levottomammille kuin aikaisemmin. Ja syönnin päälle pennuilla on joka kerta leikkihetki. Ja monena yönä olenkin jäänyt lumoutuneena seuraamaan pienten leikkiä, ne vain ovat kerta kaikkiaan niin hellyttäviä taaperoita, niin tosissaan kaikessa mitä tekevät. Rakkaita.